Yksikin hatkalle menetetty lapsi tai nuori on liikaa
Saamme jatkuvasti lukea surullisia uutisia siitä, kuinka laitoksesta hatkanneita lapsia ja nuoria on menehtynyt rikosten ja päihteiden seurauksena. HS uutisoi jälleen eilen 10.9.26, kuinka Vantaalla kuolleena löytynyt 15-vuotias tyttö oli hatkassa laitoksestaan.
Suomessa lastensuojelun sijaishuollossa kirjataan vuosittain lähes 4 000 hatkatapahtumaa. Kyse ei ole vain luvattomasta poistumisesta. Hatkan aikana lapsi voi altistua väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle, päihteille ja rikolliseen toimintaan rekrytoitumiselle.
Tämä on yksi lastensuojelun vakavista epäkohdista, johon yhteiskuntamme ei ole vielä onnistunut löytämään riittäviä ja toimivia ratkaisuja.
Lapsi on vailla suojaa ja turvaa
Lastensuojelun asiakkaaksi päätyneen lapsen elämässä on jo ennen sijaishuoltoa ollut usein paljon turvattomuutta, katkoksia ja vaikeita kokemuksia. Kodin ulkopuolelle sijoittaminen voi tuoda lapsen elämään turvaa, mutta samalla sijoitus voi olla lapelle äärimmäisen vaikea kokemus. Lapsi voidaan viedä pois omasta kodistaan, tutusta ympäristöstä, läheisistä ja omasta arjestaan.
Joillekin hatka voi olla yksi tapa vastustaa sijoitusta. Toiselle se voi olla yritys päästä takaisin läheisen ihmisen luokse. Kolmas voi lähteä päihteiden, kavereiden tai muun yhteisön perään. Joillekin kyse voi olla impulsiivisesta reagoinnista, voimakkaasta tunteesta tai tilanteesta, jota ei pysty itse käsittelemään.
Siksi hatkaa ei pidä tarkastella vain käyttäytymisenä, joka täytyy saada loppumaan. Meidän pitää pystyä rakentamaan sellaista sijaishuoltoa, jossa lapsi voi kokea olevansa turvassa ja jossa hänen tarpeisiinsa vastataan.
Karkailuun on pystyttävä reagoimaan nopeasti
Lapsen turvallisuudesta huolehtiminen ei voi kuitenkaan jäädä yksinomaan sijaishuoltopaikan vastuulle. Tarvitsemme riittävät resurssit lasten nopeaan etsimiseen ja turvalliseen tavoittamiseen sekä tiiviimpää yhteistyötä lastensuojelun, poliisin ja muiden viranomaisten välillä.
Keskeistä on, että lapsi löydetään nopeasti silloin, kun hänen tiedetään olevan erityisessä vaarassa. Meidän on varmistettava, että uudet keinot tavoittaa ja paikantaa lapsia ovat aidosti lapsen edun mukaisia. Lasta ei saa ajaa tilanteeseen, jossa hän vetäytyy entistä kauemmas viranomaisten tavoittamattomiin.
Lastensuojelussa meidän tehtävämme ei ole vain rajoittaa lapsen vaarallista käyttäytymistä. Meidän tehtävänämme on ymmärtää, mitä käyttäytymisen taustalla on, ja rakentaa lapselle sellaiset olosuhteet, joissa hänen ei tarvitse hakea turvaa vaarallisista paikoista.
Laitoksesta hatkaavan nuoren tilanne ei ole vain lastensuojelun sisäinen kysymys. Se on lasten oikeuksien ja koko yhteiskunnan turvallisuuden kysymys.
Jokainen hatka on viesti siitä, että lapsi tarvitsee apua. Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että hänet löydetään nopeasti ja turvallisesti.