Lastensuojelun palveluista tarvitaan enemmän vaikuttavuustietoa
Lastensuojelun avohuollon palveluilla on keskeinen asema lasten ja perheiden tukemisessa. Niiden tavoitteena on ehkäistä ongelmien syvenemistä, vahvistaa lasten ja vanhempien toimintakykyä sekä vähentää raskaampien palvelujen ja sijaishuollon tarvetta. Avohuollon palveluiden merkitys onkin kasvanut suomalaisessa lastensuojelussa.
Palveluiden määrän lisääminen ei kuitenkaan yksin kerro siitä, saavutetaanko niillä tavoiteltuja vaikutuksia.
Lastensuojelussa tarvitaan nykyistä enemmän tietoa siitä, mitkä palvelut ja työskentelymenetelmät tuottavat toivottuja muutoksia, millaisissa tilanteissa ja kenelle. Erityisen tärkeää on tarkastella vaikutuksia myös lasten ja vanhempien näkökulmasta.
Vaikuttavuudesta on tullut keskeinen yhteiskunnallinen kysymys
Vaikuttavuudesta on viime vuosikymmeninä tullut yksi julkisten palveluiden keskeisistä ohjaavista käsitteistä. Julkiselta sektorilta edellytetään yhä enemmän tietoa siitä, millaisia tuloksia käytettävillä resursseilla saavutetaan.
Muutos liittyy laajempaan julkisen hallinnon kehitykseen, jossa palveluita on alettu tarkastella tehokkuuden, taloudellisuuden, tuloksellisuuden ja mitattavien vaikutusten näkökulmasta. Sosiaalityössä tämä on merkinnyt myös kasvavaa selontekovelvollisuutta. Ammatillisten käytäntöjen ja palveluiden hyötyjä on pystyttävä perustelemaan tutkimukseen ja systemaattisesti kerättyyn tietoon perustuen.
Vaikuttavuuden korostuminen ei kuitenkaan ole sosiaalityössä pelkästään hallinnollinen tai taloudellinen kysymys. Se on ennen kaikkea kysymys siitä, saavatko lapset ja perheet sellaista tukea, josta on heille todellista hyötyä.
Kun resurssit ovat rajalliset, palveluiden vaikuttavuuden merkitys korostuu entisestään.
Lastensuojelun vaikuttavuudesta tiedetään edelleen liian vähän
Lastensuojelun vaikuttavuuden tutkimukseen liittyy edelleen merkittäviä tietopuutteita. Kansainvälisessä tutkimuksessa vaikuttavuustieto on ollut suhteellisen niukkaa ja pirstaleista. Yhtenä syynä tähän on lastensuojelun toimintaympäristön monimutkaisuus.
Lastensuojelun asiakkaiden tilanteet ovat yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät. Palveluiden vaikutuksia on siksi vaikea arvioida yksinkertaisilla mittareilla tai yhden lopputuloksen perusteella.
Lisäksi lastensuojelussa on pitkään painottunut palveluiden käyttöä ja järjestämistä kuvaava tieto. Rekistereistä voidaan saada tietoa esimerkiksi asiakkuuksista, palveluiden käytöstä ja sijoituksista. Tällainen tieto on tärkeää, mutta se ei vielä kerro riittävästi siitä, mitä asiakkaan elämässä tapahtui palvelun seurauksena.
Palvelun päättyminen ei esimerkiksi itsessään tarkoita, että lapsen tai perheen tilanne olisi parantunut. Vastaavasti palvelun jatkuminen ei välttämättä tarkoita, ettei työskentelyllä olisi saavutettu merkittäviä myönteisiä muutoksia.
Lastensuojelun palveluita koskevassa päätöksenteossa joudutaan jatkuvasti tekemään valintoja siitä, mihin rajallisia resursseja kohdennetaan ja käytetään. Siksi tarvitsemme mahdollisimman luotettavaa tietoa palveluiden vaikutuksista asiakkaiden hyvinvointiin. Meidän on tuotettava tietoa, jonka avulla pystymme tarkastelemaan, auttaako tarjoamme palvelu aidosti lasta ja hänen perhettään.
Lasten ja perheiden oikea-aikainen ja laadukas tuki edellyttää paitsi riittäviä palveluita, mutta myös tietoa siitä, mitkä palvelut tuottavat toivottua muutosta ja miten niitä voidaan kehittää entistä vaikuttavammaksi.